Omena

Kuin mustelmat, aika ottaa omansa.
Vannoneet valansa, lupaukset mahdottomat. 
Toiveet rikkoutuneet, peittävät kalpean ruumiin.

Kasaan painunut kuori, homeen peittämä.
Hennosti laskiessa, käännyt ympäri.
Peität kasvonsi, maan multaamat.

Tähän jättävät, yksin tiellensä.
Märkä on maa, johon jään.