näytit minulle tien, ohjasit minut polulle.
polulle, josta en päässyt pois millään.
rakastuin sinuun, muutuin sokeaksi.
sokeaksi rakkaudelle, sokeaksi sinulle.
näin kaiken hyvän, uskoin kaiken hyvän ja taivaallisen.
en osannut arvata, että siitä tulisi helvettiä.
miten? miten ihminen voikaan muuttua näin sokeaksi?
tunnen itseni hylkiöksi, petetyksi, jätetyksi, alistetuksi.
milloin? milloin minusta tuli näin typerä?
en uskonut varoituksia, olin itsekäs, ajattelin itseäni ja parastani.
Selite:
ei perustu omiin kokemuksiin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surua ja lohduttomuutta on tässä runossa...