Jossain joku soitti hiljaa kitaraa...
Sisinäni kovasti ahdistaa...
Kyyneleet kihoavat silmiini,
ei kukaan tuo lohtua itkuuni...
Tunteenpurkaus suuri,
voi miksi avasinkaan suuni??
Oven lopulta suljen perässäin,
rappukäytävässä kaiut vain seuranain.
Kyyneleet jäätyvät poskillein,
Nalkutin käytöstäin itsellein,
tuhosinko kaiken?
Syliisi suljet,
tuskani vihdoin kuulet...
Rakkautemme syttyi uudestaan,
puhukoot muut valheitaan,
on maailmassamme kuitenkin me kaksi vain!!
Kiitos rakkain kun kuulit vihdoin huutoni,
vastaat nyt kuiskaukseenikin...
Selite:
Aika kökkö, ei tullu oikein mitää ku samalla joulusiivousta tekee... Ajatelmat aika hajanaisia, siksi myös runo sekava.. ajankanssa yritän selventää...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tykkäsin tästä oikeesti. ja sinulla on monia muitakin hyviä ja taitavasti kirjoitettuja runoja. <:
hieno runo,ei yhtään sekava :) kyllä se rakaskin lopulta kuulee kuiskauksen ja avun huudon..mutta..hyvää joulua sulle kuuttiseni! :) <3