pihamaalla luutuneita puita
lihan alla puutuneita luita
valituksen takaa kaikuu
alituinen kalina
palelevat aamut
kääriytyvät lakanaan kuin haamut
suruun puetut vainajat
riisuvat naamiot
rumien muumioiden
omenoista saatiin tänä vuonna hometta
maho maa ei antanut satoa
eloton luonto paljasti rumat kasvonsa
kun makasin hiljaa itkien sammalmatolla
Selite:
Elämän syksy.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Ajattelin aluksi itsekin, että riimittelisin loppuun asti, mutta jotenkin tuntui "oikeammalta" tätä runoa kirjoittaessa rikkoa kaavaa loppua kohti.
Sivut