Eläviä kuolleita pitkospuita.
Ne valittavat ja vaikertavat.
Tuijottavat tyhjillä silmillään.
Minä astun huolellisesti,
tarkkailen kuplivaa suota.
Tummunut aurinko kiinnittyy minuun.
Polttaa ja korventaa.
Minä kävelen miehiä pitkin.
Ne huutavat sieluaan takaisin.
Yhden niistä säästän lyhdykseni.
Sillä on vielä sydän ja lämpimät suonet.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Ceridwen | Lue se väärin | 12.9.2011 | 4 | Runo |
| Ceridwen | Löydätkö sen? | 12.9.2011 | 2 | Runo |
| Ceridwen | Anna minun kuihtua pois | 12.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Pihlajanmarjat | 12.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Kun sanat pakenevat, ne täytyy piilottaa | 12.9.2011 | 2 | Runo |
| Ceridwen | Metsien miehet | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Linnun kielellä | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Minua | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Astia | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Hän | 7.9.2011 | 0 | Runo |