Olenhan minä väsynyt.
Kuin kuihtunut puu minä taipuilen sivulta toiselle.
Tuijotan sinua sameilla silmilläni,
vaanin sisintäsi.
Huomaan, että pelkäät.
Aistin sydämesi epätahdin,
mielesi rosoisen laukan.
Sinä et tiedä miten minä tunnen.
Eikä minun tarvitse kysyä.
Mutta vastaukseksi tahdon sinun äänesi.
Kun minä nukahdan,
tuo minut takaisin.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Ceridwen | Lue se väärin | 12.9.2011 | 4 | Runo |
| Ceridwen | Löydätkö sen? | 12.9.2011 | 2 | Runo |
| Ceridwen | Anna minun kuihtua pois | 12.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Pihlajanmarjat | 12.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Kun sanat pakenevat, ne täytyy piilottaa | 12.9.2011 | 2 | Runo |
| Ceridwen | Metsien miehet | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Linnun kielellä | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Minua | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Astia | 7.9.2011 | 0 | Runo |
| Ceridwen | Hän | 7.9.2011 | 0 | Runo |