Huutoja huomisesta

Runoilija Blanco

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Blanco kuva
nainen
Julkaistu:
263
Liittynyt: 1.3.2004
Viimeksi paikalla: 27.7.2026 22:30

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
3.7.1986
Facebook:

 

Ei lyöntien välissä tunnista tummuvaa verta
jota aamuisin peitellään,
etteivät töissä he taas olisi
myötätuntoisia
sääliviä
aina sanattomia,
-ennen kaikkea äänettömiä.

Korvissa kuiskataan,
ei koskaan enää tulle sellaista päivää,
että rakkaus muuttuisi
sanoista kipuihin
ja päivä paistaisi vain valona vessassa.

Mutta kai sanomattakin selvää,
siitä mistä ei puhuta
ja vain yövalot taas todistavat,
että taas korvissa soi.
Ja kuiskaus on muuttunut huudoksi huomisesta,
miten koskaan ei
ei koskaan enää..

Selite: 
niin..
Kategoria: 
 

Kommentit

Kosketat
Kosketat
ja
kovasti!

Olen sanaton :O

Hyvin koskettava runo, joka nostattaa mieleni muistoja omastakin menneisyydestä..

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot