Asemalla

Runoilija MallaMaailma

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 19.9.2020
Viimeksi paikalla: 9.9.2021 0:22

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
toivoin olevani veden alla
toivoin olevani muutakin kuin diagnoosi
joka upottaisi minut
ei kuitenkaan ihan heti, mutta hiljalleen

toivoin olevani lempeämpi
halusin että suonissani virtaisi kultaa
jota voisin jakaa rakkailleni
mutta kulta painoi niin paljon
ettei sydämmeni jaksaisi pumpata sitä pitkään

junaa odotellessani mietin
kuinka helppoa olisi päästää irti
kompastua tai astua yksi askel liikaa oikealle

muistot vain katoaisi minusta
ja minä olisin yksi tilastoista
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Oikein ajateltu, ei kannata edes miettiä ikäviä.
Toi loppu erityisesti oli kipeydessään tosi hyvä ja oivaltava. Saa täs runossa hyvin kiinni siitä tunnelmasta. Haleja ❤️
 

Käyttäjän kaikki runot