I
Jos antaisit minulle kaikki unesi.
Yhden näyn sinusta tanssimassa meren rannalla.
Missä voisin ummistaa silmäni,
sydämeni jatkaessa lapsennaurumaista ilakointiaan.
II
Kävelen kauas metsään.
Jokin minua suurempi on läsnä.
Se katsoo minuun, kuin kysyen
‘Kasvaako serpentiiniteiden varsilla villiruusuja?’
III
Nyt on aamu.
Liian kylmä minun mukavuusalueelleni.
Jatkuva marraskuinen harmaus.
On kadottanut ilmansuuntani
IV
Jos olisin noin 11 000 sanaa olemassaolosta.
Kertoisin varmaan ajasta.
Matkastani virheherkkyyden ristiaallokoisssa.
Vaikeuksien selättämisestä ja runoautiomaista.
V
Ollessani kanssasi,
haluaisin kovasti, että ymmärtäisit ja tuntisit myös.
Miten meidän ympärillämme oleva tila tekisi meille vapauden olla yhtä.
Missä äärettömyys ja avaruus lukisivat meitä kuin runoa.
2025 ©
Jos antaisit minulle kaikki unesi.
Yhden näyn sinusta tanssimassa meren rannalla.
Missä voisin ummistaa silmäni,
sydämeni jatkaessa lapsennaurumaista ilakointiaan.
II
Kävelen kauas metsään.
Jokin minua suurempi on läsnä.
Se katsoo minuun, kuin kysyen
‘Kasvaako serpentiiniteiden varsilla villiruusuja?’
III
Nyt on aamu.
Liian kylmä minun mukavuusalueelleni.
Jatkuva marraskuinen harmaus.
On kadottanut ilmansuuntani
IV
Jos olisin noin 11 000 sanaa olemassaolosta.
Kertoisin varmaan ajasta.
Matkastani virheherkkyyden ristiaallokoisssa.
Vaikeuksien selättämisestä ja runoautiomaista.
V
Ollessani kanssasi,
haluaisin kovasti, että ymmärtäisit ja tuntisit myös.
Miten meidän ympärillämme oleva tila tekisi meille vapauden olla yhtä.
Missä äärettömyys ja avaruus lukisivat meitä kuin runoa.
2025 ©
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
