Mielen haamu

Syli lämpö läheisen,
Rakkaus siunasi kuitenkin
Vaan ei määrätty kestämään
Loppuelämää yhdessä viettämään

Ja vaikka kuinka kieltäisin
Löytää minut kuitenkin
Tuttu tunne menneiden 
Epävarmuuden vuosien

Kasvot peilistä tavoittaa
Ikävä mielen musertaa
Silloin tuttu ääni muistuttaa;

”Minut löydät ajatuksesta ihmisen
 Tahdosta mielen murtuneen
 Puolesi ikävän kieltäen
 Kasvan tiedossa totuuden
 Tunnustus kuin petos on
 itsesi kiellät kuitenkin
 Ei valheet koskaan katoa
 Vaikka nyt totuudella vakuutat"