Hukun hetkeksi näihin sanoihin,
näihin hiljaisiksi kirjotettuihin kuiskauksiin
Annan sateen jälkeisen ilman pakahduttaa kaikki aisitini,
turruttaa tuntemani
Suljen silmät ja näen,
kaikki värittömät tekoni
ja niiden mustaharmaat seuraukset
Annan ajan juoksuttaa minua,
kunnes jalkani eivät enää liiku,
eikä mieleni jaksa enää herätä
Myöhäiseen syksyyn, kuin olisin syntynyt
tarpomaan ryteikköä ylös
En tahdo enää taakse en eteen,
on huljahtanut kaikki ihan tässä olemiseen
Sataa taas,
enkä voi sille mitään
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit