Nimetön

Sinä iltana kun kerroit meneväsi,
jotain sisälläni rikkoutui, ja se näkyi myös ulospäin.
Ei ollut toivoa, ei uskoa parempaan huomiseen.
Teki niin kipeää, etten voinut hengittää,sattui.
Tiesin etten kykenisi elämään ilman sinua, tänä
päivänä tiedän että en kykenisi sinunkaan kanssa.
Ystävät sanoivat että asioilla on tapana järjestyä ja
että ajan kuluessa suru turtuu, lakkaa sattumasta.
Kuinka oikeassa he olivatkaan, mutta se aika
jonka odotin, se aika tuhosi lisää sisältäni.
Meni kuukausia että lakkasin itkemästä, huutamasta.
se kipu ja paha olla, se on yhä jäljellä
En syyttänyt ja en tule syyttämään
tänäänkään itseäni, sinua, ketään.
Elämääni on tullut uusi ihminen, josta välitän.
mutten koskaan tule välittämään yhtä paljoa
Sinä olit minulle se oikea, tässä kävi nyt vain näin.