Jos osaisin, jos pystyisin

Mikä mikä on tuo olento?
joka lentää kuin haavoitettu korento,
joka ajatuksilla mieleni täyttää,
ja vanhoja haavoja avukseen käyttää ?

Ei en en tätä olentoa tunnista,
en en unta rentouttavaa kurkista,
mikä mikä on tuo olento joka mieleni täyttää,
joka niin uskomattoman kauniilta näyttää ?

Ei ei en pysty silmiäni sulkea,
ei ei en pysty uniini kulkea,
joka solulla levätä tahtoisin,
mä unta katsoisin,
jos vain osaisin,
jos vain pystyisin
Silmäni ummistaa..

Ei ei tämä ei ole unta ei satua,
joka askelta pitää varoa ja hieman katua,
joka soluni huutaa jätä rauhaan minut!
jos vain tietäisin jos tuntisin sinut,
sut heti purkkiin laittaisin,
sua iltaisin katsoisin,
jos vain tuntisin,
niin osaisin,
Silmäni ummistaa!

Ei ei tämä olento ei ole satua,
se seuraa minua pitkin katua,
se mieleni täyttää!
Ajatukset on satua niin minulle kerrottiin,
mä yritin unohtaa mutta syvälle sattui niin,
etten unohtaa pysty milloinkaan,
enkä silmiäni ummistamaan.

Mikä mikä on tuo olento ?
jota en tunnista minä elossa olenko ?
Joka soluni huutaa lähemmäksi sinua!
Minä mietin ja mietin mietitkö sinä minua ?
mitä mitä minun tehdä pitäisi ?
etten tätä väsymystä enää tuntisi!
en tuntisi,
jos osaisin,
jos pystyisin,
jos osaisin,
jos pystyisin,
Silmäni ummistaa!!