Jokin minussa
kaipaa psykedeliaa
Kaipaan sammal metsän tuoksua
kastehelmen kimmellystä, sen herkkää olemusta
Nurmen vihreää vehreyttä
jokaista tanssivaa heinän kortta
Kaipaan keltaisia aamuja keittiössä
samettista ihoasi, kertovaa katsettasi
Äänetöntä puhettasi ymmärryksessä
Kysyvää kosketustasi
Kaipaan unieni valkokukkaisia puita
teräväpiirto taivaita
Sinisen sävyjä ja auringon kultaa
rauhaa ajan harhasta, hiljaisuutta
Kaipaan kangastusteni taa
tietoisuuden todellisia taajuuksia
Todellisuuden tuolle puolen
tajuntani taikatranssia ja iloa
Jokin minussa
kaipaa psykedeliaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kerrot niin tutun oloisesti,
ja sydämeen käyvästi, että vähän tuli outo olo :)
No, ei vaiskaan vaan itseasiassa koen
suurta suurta iloa runostasi.
Todellisuuden tuolle puolen, jeesss!