Verhot

Runoilija outolintu

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 12.9.2003
Viimeksi paikalla: 15.7.2018 1:44

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Facebook:

Kunnes toisin todistan,olen tällainen taas.
 
   Ja niin...
Verho laskettiin
se sinun näkösi vei
unessasi uneksit
riippuvuutesi rippeitä hädissään
   niistä ympärillesi muuria kokosit
 
Verho vihdoin nostettiin
valo pääsi sisälle
heräsit unestasi
Sait lahjan suurimman
   totuudellisen ykseyden
 
Verhot jälleen suljettiin
pimeä johdatti harhamaan
   mutta...
sisälläsi siemen
hehku ikiliekin
   Unohtumaton kartta takaisin
 
Verhoa raotettiin taas
säde kirkas kimmelsi
Kodin tuntu kynnyksellä
tahdon tulella taisteltu
   uudessa ulottuvuudessa ummikko
 
Verho hävisi
Rakkaus asteli sisään
ei puhunut mitään
hymyili vain leveästi
   oli kokoajan ollut 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ihanaa huomata, että elämä on rakkautta täynnä <3
Niimpä <3
 
Taitavasti kirjoitettu rakkauden mystiikasta. 
Kiitos paljon <3
 
 

Käyttäjän kaikki runot