Tyhjää

Runoilija Nightfall

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.8.2003
Viimeksi paikalla: 21.4.2019 17:37

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
22.11.1987

"Tunteet; suru ja tuska, sydämen ovi, ja jossakin siellä, syvällä sielussa kukoistaa rakkauden valo."

Haluatko lukea lisää runojani? Runokokoelma Pitkä ihana leikki löytyy mm. osoitteesta:
http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-338-1
 
 

Makaan sängyssä
Samassa paitulissa
Joka on ollut ylläni jo toista viikkoa

En pukeudu
En käy suihkussa
En jaksa siivota
Tukka takussa
Katson sarjoja
Ja syön pelkkää moskaa

Tää ei oo elämää
Tää ei oo enää mitään

Sisältä tyhjää
Koko ajan väsyttää
Oispa jotain joka edes hetkeksi piristää

Olen valveilla tai valveunessa
Tässä hetkessä ja silti kaukana jossain muualla

Kaipaan sinua
Tahdon puhua
Mut et ymmärrä mitä tahdon sanoa

Mietin lauseitas
Ratkon sanojas
Tahdon ymmärtää arvoituksia
joihin ei ole sullakaan kai vastauksia

Tää ei oo elämää
Tää ei oo enää mitään

Sisältä tyhjää
Koko ajan väsyttää
Oispa jotain joka edes hetkeksi piristää

Olen romuna
täynnä arpia
Jotka sun toimesta ovat avattuina liian pitkään

Ei oo hätää
Ei tarvii pelätä
Sä sanoit vaikket tiedä enää mistään mitään

Mä en tunne sua
En enää

Tää ei oo elämää
Tää ei oo enää mitään

Sisältä tyhjää
Koko ajan väsyttää
Oispa jotain joka edes hetkeksi piristää

cc
Kategoria: 
 

Kommentit

Elämässä on hyvä olla tylsää, mutta vähän aikaa kerrallaan <3
Runostasi tulee mieleeni kuin masennuksen ja ahdistuksien syvät kuplivat syöverit. Kun tuossa ei olisi tarpeeksi yhden ihmisen painolastia harteilla ja siihen lisätään rakkauden parisuhde,niin sehän on kuin "elämän/-maailmanloppu" ... tyhjääkin tyhjempää katkeruutta : Siis väärinkäsityksen välttämiseksi vain tekstiisi nojaten !

Toisinaan saatetaan liiaksi yksityistetään runot kuin sen hetken todellisuudeksi mutta toisinaan voi olla hyvinkin eräs elämäntaival hetkellisesti totta jostain tapahtuneesta.  Runosi on helppoa lukea jo pelkästään lyhyiden lauseidenkin myötä.
Tulkitsit ihan oikein. T: F32.2 ja F41.9
Luen surullisena runoasi.
Saman kokeneena ymmärrän
tunteesi. Joku on sanonut, että
masennus on kuin raskas peitto,
se tukahduttaa ja sitä on vaikea
saada pois. Toivon todella, että
nouset sen alta ja alat nähdä
valoisia asioita. *Halaan lämmöllä*
Kiitos ❤️
 

Käyttäjän kaikki runot