Kosinta

Aamuyön pikkutunneilla
kävelemme pitkin katuja
matkamme kohti sinun kotia
välillämme naurua ja iloa

sanon:
"haluan kysyä sinulta jotan"

ja jo seuraavassa hetkessä
pysätät minut pilke silmässä
miksi ihmeessä juuri tässä?

Olemme keskelle suojatietä
valot vaihtuu
ja käveleminen on kiellettyä

"Mitä halusit kysyä?"

Ja pienessä pelossa
syötän sinulle valheita
kunnes olemme turvassa
ja taas kävelemme kadulla
suojakatu takana

"Se ei ollut se mitä oikeasti halusin kysyä
vaan tämä?

Keräten rohkeuteni
halaan, upotan huuleni hiuksiisi
ja kun olen valmis
kuiskaan korvaasi

"En voi luvata
että olet onnellinen joka päivä
en voi luvata
etten satuta sinua teoillani tai sanoillani
en voi luvata
muutakuin
ikuista rakkautta"

"..."

"Tuletko vaimokseni?"

ja maailma pimeni
yö musteni