Hylätä

Runoilija miesvaalea

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miesvaalea kuva
mies
Julkaistu:
527
Liittynyt: 17.1.2018
Viimeksi paikalla: 20.1.2026 17:19

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

kelle kuullunkaan kun olen hiljaa 





 
 
ikkuna vaatessa reikä
ei sieltä enää kukaan katso

laipiossa vielä näkyy valoa, sieltä tielle häipyy

revenneen kuvion voi ehkä hämärästi käsittää

pyyhkii home talon seinästä väriä

harmaa laki alla lierihatun, hän lähtee

raja-aidan pihlajassa harakka
ei häntä enää koskaan näe
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

sävykkäästi unopiirtosi nostaa erilaiset eron, pakon ja pelon tunteet framille, paljon inhimillistä hämmennystä tilanteessa, jossa entinen rapistuu, äsken vielä välttämätön ränsistyy käytön vähäisyyteen - jotenkin hyvin tuttua sielumaisemaa avaat suruisen runosi sanoin
 
kaunis kiitos sinulle runoystäväni
näen hylätyn aution talon
ja selän joka poistuu 
tienmutkan taakse
aurinkoiseen maisemaan
kaunis kiitos sinulle runoystäväni
Tuli mieleen oma lapsuuden aikainen kotitölli, josta ei ole enää mitään jäljellä.

Upea runo tämä.
kaunis kiitos sinulle runoystäväni
Kaksi viimeistä riviä huipentaa tyylikkään runosi.
kaunis kiitos sinulle runoystäväni

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot