Omenapuu

Runoilija miesvaalea

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miesvaalea kuva
mies
Julkaistu:
527
Liittynyt: 17.1.2018
Viimeksi paikalla: 16.1.2026 12:18

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

kelle kuullunkaan kun olen hiljaa 





 
 
en piilossa pelkää pimeän siellä minua et nää

vaan valo etsii vankinsa esiin,
nuortuu talvi kevään kukkiin, kesiin,
omenapuun linnunpesiin
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kerrassaan ihanaa, kevät kukoistaa, kesää odotellessa.
kiitos
Parasta on istua omppupuun alla ja
maistella syliinsä pudonnutta punaista
omenaa. Näin tein pikkutyttönä...
runosi sai muistot heräämään, kiitos!
kiitos muistot heräävät pistoksiin
Kauniisti pimeästä valoon, piilosta vankeuteen, monisärmäistä. Tykkäsin. 
Kiitos mukavaa että pidit
Varjo on paikka, jonne valo on jo matkalla :)
upea metafora, kiitos

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot