Luopumisen tuskaa...

Runoilija satusi

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 19.3.2003
Viimeksi paikalla: 28.3.2022 15:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Aurinkoa päiviin! ...ja tietenkin, ENKELEITÄ.
 

Elämä. Se on yhtä luopumista, paskaan astumista.
Kerta toisensa jälkeen kun sirpaleet keränneenä itselleni vakuutan, tulee vielä parempaa.
Sitten kaikki romahtaa.

Pelko. Se tekee varovaiseksi, etäiseksi.
Se pakottaa pois luotaan työntämään,
myöntämään, on helpompaa
kun kiinny ei keneenkään, ei yhteenkään.

Ja sun silmäsi siitä jo alkaa varoittaa,
vaikka silloin oli hyvä kahdestaan,
sekin tulee loppumaan aikanaan.
Ja vaikka tiesin jo silloin,
ei se tule riittämään sittenkään.
En vain halunnut kuulla sitä sinulta vielä tänään.

Selite: 
Ja jälleen joku käveli ulos elämästäni...
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot