Sitä joskus toivoi niin paljon.
Odotti viestiä sinulta, muutamaa sanaa todisteeksi siitä, että välität. Joka ilta.
Tuli aika, jolloin sitä vain rukoili, että henkesi säästyisi. Myöhemmin sitä, että olisit taas oma itsesi.
Sitä joskus toivoi niin paljon.
Tänään olen onnellinen, kun lausut nimeni.
Sinä muistat minut vielä.
Vuodet toivat sinut takaisin.
Nyt kykenen antamaan pyyteettömän rakkauteni,
toisin kuin silloin.
Sitä oppii arvostamaan pieniä asioita.
Sitä ei toivo enää niin paljon.
Selite:
Kauneus on sinussa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
oih, tuon kun kaikki mmärtäisi. arvostaisi pieniä asioita. mikä lie ruonon takana, kauniisti sen kuvaat ja välittämisesi esität.