Sinä yönä
haparoin huulillani muotosi mieleeni.
Hymyäsi haalin itselleni hämärässä huoneessa.
Aamulla
kuvastasi oli tullut auringon kaltainen
Ja minussa oli hellyyttä
niin paljon,
että sydäntäni särki.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
nuo kolme viimeistä riviä on upea lopetus tälle :D
*Ja minussa oli hellyyttä
niin paljon,
että sydäntäni särki.*
Voi miten ihanasti runoiltu. :)