valossa

sytytin kynttilän
sydämeni muistoksi
sen valossa
maailmassa oli hetken taas järjenhiven

sytytin toisen kynttilän
ensimmäisen ystäväksi
sen valossa
näin taivaalla hieman kirkkaamman synkkyyden

vielä kolmannenkin sytytin
syttyi vain hetkeksi
sen valossa
paloin pois ensimmäisen ja toisen

ja viimeinkin ymmärsin

jään aina tuleen makaamaan
kunnes huomaan olevani tulessa
jään tuulta kuulemaan
kunnes huomaan tulleeni kuuroksi

ja taas sytytän kynttilän
sydämeni muistoksi
sen valossa
huomaan ettei pimeää oikeasti ole

ei vain ole valoa