Orrellansa Kukko-ukko,
yksinvaltias kanalan.
Pöyhisteli, röyhisteli, koko lailla korea.
Pihalla näki kanan soman,
otti vaimon ikioman.
Kullan, oman kalleimman.
Vaan lähti ukolta orsi alta,
tuli tarhaan akkavalta.
Kukko-ukko naapurin kanssa tahtoi,
tuiman taiston otella.
Mutta tarhassa on uusi kuri,
täytyy vaimoa totella.
Vuodatti siihen kyyneleen niukan,
kun kuuli kiellon tosi tiukan.
Kukko-ukolta loppui lumous,
huomasi tulikin vallankumous.
Kana-emo aika pakkaus,
tälläistä on tosi rakkaus.
Selite:
Diinpä Diin !
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tällaista se todellakin voi rakkaus toisinaan olla.
Tottakai vaimo määrää. Sitä se rakkaus on.
Hieno runo!!
Ei muuta kun tossut jalkaan ja luimistellaan alta kulmien
Hauskan runon rustasit! Mieleen vain tuli, että on kai niillä kukoillakin sentään oma tahto, ei siellä tossun alla ole pakko olla :))
Oivallinen runo ja otsikko! Oi voi, Kukko- parkaa, mikä kohtalo ;)