Tuiskutuulen tyyntyessä
kaikki olevainen palautuu entisiin säännöksiin
jäällä kaislat ovat pudottaneet lumensa
heillä on toisensa
vielä syleilevät joukkoonsa eksyneitä
jääpitsi ikkunalla
minun uskoni
juuri kun kauniiksi kudottu
tulee lempeä suoja ja sulattaa vedeksi
valuvaksi ruutua pitkin alas
talviaamuisin
sinun askeleesi puuliiteriin
tekee matkaa kohti lämpöä
keittiön hellalla
kuulen ajan kuplivan kiehuvassa vedessä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Löydän tästä talven hiljaisuuden, rauhan mutta myös hitusen haikeutta...Tunnelmallinen, kuin huokaus.
Hieno runo joka ulottuu kauas ja niin lähelle, että lukija ihastuu. Tunnelmassa riittää lämpöä ja kodikkuutta yhtähyvin kuin luonnon monimuotoisuutta. Kerronnallisesti rikas.
Hyvää Syntymäpäivää!
Mielenkiintoinen ja kodikas tunnelma.
Kaunista sanojen käyttöä, kielikuvia.
Hyvää syntymäpäivää! ---(--(--@
Koskettavaa, herkkää, kaunista.