Porvari !
Katsele portaita
Katsele portaita
joita olet noussut asemaasi
Työläisten veri huutaa
Työläisten veri huutaa
suorien housujesi saumoissa,
hyllyvän vatsasi uurteet ovat äitien itkua
Tarkastelen poliittista runoutta
kirjoittamalla runoa
joka näyttää poliittiselta,
vaikka on ainoastaan tarkastelua
Kuuntelen, rakkaani, kuuntelen
sydämesi sykettä
tässä yön hiljaisuudessa
tässä yön hiljaisuudessa
käteni piirtäessä rinnallesi
kaipaukseni sanat
Niin kuin tuuli yhtyy tuuleen
meren kohina
rantojen odottaviin uomiin
yltyy myrskyksi veren kiihko,
vaijereistaan irronnut pidäkkeetön taivas
Jota moraalimme liian pitkään
piti tavoittamattomissa
Putoaa päällemme
kohisevana sähkövirtana
Tarkastelen itseäni
Tätä kirjoittavaa kättä, tarkastelevaa
itseäni - kirjainten muotoutumista sanoiksi
ja lauseiksi, jotka objektiivisesti ajatellen
voivat synnyttää tunteita, tekoja
Tarkastelen itseäni
Tätä kirjoittavaa kättä, tarkastelevaa
itseäni - kirjainten muoutumista sanoiksi
ja lauseiksi, jotka objektiivisesti ajatellen
Nyt on tullut sinun vuorosi parkua porvari, sinun !
Sillä lait jotka on laatinut
Sillä lait jotka on laatinut
rahan sätkynukkena irvokas valtiovalta,
eivät meitä pidättele enää:
Porvarit !
On lakia korkeammalla
tunteiden laki, ja sydämen velvoittava ääni
jota kuunnellen maahan poljemme säännöt muut
Tuleen eduskunta !
Tuleen herrasväen kartanot
lahtareiden tehtaat,
vain tulen kohinassa oikeus tapahtuu
Niin niin, vain tulen kohinassa oikeus tapahtuu
Selite:
07.07.16. Rivitystä ja pilkun paikkaa muokattu 24.03.22.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut