LAPSUUDEN KOTI
Koti on aarre aitan.
Sen lapsuuden muistoihini laitan.
Siellä kesäiset päiväni vietin.
Nyt niitä tässä mietin.
On vuosia niistä kulunut jo monta.
Elin nuoruutta surutonta.
Muistoja monia sieltä kaivan.
Ne on mielessä, kuin ois tapahtunut aivan.
Kun maattiin viljapellossa filtin päällä.
Tai kun luisteltiin naapurin ojan jäällä.
Nyt on kasvettu ”isoksi” kaikesta tuosta.
Enää ei jaksa pesäpallon perään juosta.
Aarteiden koppaani tuon kaiken kerään.
Hymyillen tuota muistelen kun aamulla herään.
Veljiä kun on suotu mulle kaksi.
Muuttui leikit joskus hurjemmaksi.
Me siskokullat välillä suututtiin.
Ja pojille hurjiksi muututtiin.
Nyt elo on sakilla rauhaisaa.
Ja kaikilla elämä auvoisaa.
Koti on aarre aitan.
Sen lapsuuden muistoihini laitan.
Siellä kesäiset päiväni vietin.
Nyt niitä tässä mietin.
On vuosia niistä kulunut jo monta.
Elin nuoruutta surutonta.
Muistoja monia sieltä kaivan.
Ne on mielessä, kuin ois tapahtunut aivan.
Kun maattiin viljapellossa filtin päällä.
Tai kun luisteltiin naapurin ojan jäällä.
Nyt on kasvettu ”isoksi” kaikesta tuosta.
Enää ei jaksa pesäpallon perään juosta.
Aarteiden koppaani tuon kaiken kerään.
Hymyillen tuota muistelen kun aamulla herään.
Veljiä kun on suotu mulle kaksi.
Muuttui leikit joskus hurjemmaksi.
Me siskokullat välillä suututtiin.
Ja pojille hurjiksi muututtiin.
Nyt elo on sakilla rauhaisaa.
Ja kaikilla elämä auvoisaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
