kaksi vuotta sitten kävelin kohti rantaa jännittynein askelin, hymyilin, kyyneleitäni pidätin. Tiesin että ympärilläni ovat rakkaani, sinun rakkaasi, en vain nähnyt ketään muuta kuin sinut. Vierellesi tulin, kädestäsi tiukasti kiinni otin, yhdessä vannottiin valat rakkauden, luvattiin että tää rakkaus kestää niin myrskyt kuin tyynet.
Tänäänkin herään hymyillen ja kaikille edelleen tunnustaa voin, mutta varsinkin sinulle: sua rakastan, rakastan paljon, jokainen hetki jonka saan elää rinnallasi on minulle parasta aikaa. Olet rakkaani, Nallekarhuni!
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
