Epävakaa kaanon
nuotittaa aorttani huminan
vaativan väkivaltaisesti.
Siipieni väli
liian kaukana,
Kultaisen häkkini
murtumispiste
liian lähellä.
Tahditon absolutismi
valtikkani kahvassa
tarpeettoman tiiviisti.
Siipieni sulat
verisessä vakuumissa,
Kultaisen häkkini
murtumispiste
havaittavissa.
Systemaattinen skeptikko
sanelemassa sääntöjä
askelieni mitalle.
Siipieni tyvet
teroitettu taidokkaasti,
Kultaisen häkkini
murtumispiste
käsinkosketeltavissa.
Irrationaalinen inferno
lämmittää vereni
kiehuvan kuumaksi.
Siipieni väri
vaihtunut mustaan,
Kultaisen häkkini
murtumispiste
saavutettu.
Nopea negroosio
tavoittaa
turtuneen mieleni,
myrkyttää
Elämääni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo.
Pelkkä raotus ei piisaa näyttämään runon syvyyttä. Elämä on hauras, elämä on kadoksissa. Runosi ei. Se on vahva!
hauraudesta kerrot syvällisellä tavalla
pidin paljon
tummaa tunnelmaa havisee näillä siivillä