Näin kerran teinin
joka seisoi porukan ulkopuolella
Se poika oli hento ja hauras
hänen luunsa olivat kuin pienellä varpusella
Niin särkyvät
Paaston kuihduttamat
Mitä kaikkea ihminen tekeekään
sopiakseen siihen muottiin
johon häntä ajetaan
päivästä toiseen ahdistetaan
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettaa tämä runosi, ja niin totta se on nykyisin. Hienosti kerrot, ja olen sitä mieltä kyllä, ettei meistä kukaan saa toisen olemusta muuksi yrittää muuttaa, ja nykyinen ihan langanlaiha olemus joissakin piireissä muka tervettä, muttei se ole. Jos et ole laiha muutoin luonnostasi, älä siihen ikinä pyrikään. Itse yritin ihan nuorena pukea päälleni paljon, kun liikkumisen myötä olin ihan luonnostaan liiankin ohut, ja yhätikin, mutta olen nähnyt kyllä senkin, miltä näyttää anorektikko, ja se luitten päällä hulmuava vaate oli niin pysäyttävä, kuten runosi tässä. Sattuu, ja tekisi mieli sanoa, ettei suinkaan tarvitse muita miellyttää. Koskee...
Syrjintäähän se silloin on, runosesi kertoen. Hieno