Kaksi syksyä

Runoilija e498eb7d3e3f2b84cfdba3da4cb42892

mies
Julkaistu:
7
Liittynyt: 22.5.2014
Viimeksi paikalla: 18.5.2018 8:53

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
25.4.2024

Minä olen minä totuudenkin satuttaessa
 

Toisesta muistan äänet ulkoa,
toisesta oven kolahdukset.

Olen ollut yksin kaksi syksyä.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettava.

Kaunis ja liikuttava runosi on....

minä kolme.

Haikea, surullinen. Mutta ehkä vielä jonain syksynä joku käpertyy samaan vilttiin.

Yllättävän raskas ja synkkä. Pureutuu näytön tälle puolen.

Koskettavaa.

On hienoa että pystyy luomaan jotain tällaista, mihin voi niin hyvin samaistua! Minäkin samaistuin.

On ollut niitäkin syksyjä, kun olen jakanut peittoni jonkun kanssa.

Huh miten meni selkäytimeen. Hieno, tiivis toteamus!

Tämä on huikea!!!

Syksy puhuu syksyn kieltä...keväälllä on jo toinen ääni kellossa...säkeesi katsovat suoraan silmiin!

Yksin eläminen on monelle todella raskasta aikaa. Vaikka onhan siinä hyvät puolensa.
 

Käyttäjän kaikki runot