Rakkaus.
On se vain hassu juttu.
Se yllätti minut täysin,
syrjäytti painavimman osan tuskastani.
En ole enää yksin.
En osaa enää kirjoittaa,
ikävöin sanojeni tulvaa.
Mutta kai se näin on parempi?
Rakkaushan on tärkein?
En ole enää niin onneton.
Enää ei kyyneleistäni synny valtameriä.
Hän on saanut minut uskomaan,
ehkä tämä on tosiaan kestävää.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno positiivinen viritys
Ihana. Onnea :)