Säde

Ja minä jatkan elämää
vaikka elämää ei koskaan ollutkaan
rakastatko enää?
minä rakastin
sinua
ja häntä
vihasin myös
sinua ja häntä
niin kuin kaikkia muitakin
ihmisiä
enää en tiedä
saan joskus kiinni
hetkeksi siitä tunteesta
jota joskus oli
nykyään vain lillun
ja mietin
miten jaksaa elämää
joka ei ole elämää?
en enää ole katkera 
vaan hyväksyn 
tai ainakin yritän
samalla yritän keksiä
uusia harrastuksia
opiskeluja
millä täytän sen kaiken
että unohdan
kuinka väärin 
kaikki oli
ja on
mutta sekään ei enää sureta
joskus elämää rakennetaan
aluksi itsepetoksella
kunnes lopulta
se löytää paikkansa