Amily

Ei tarvitse pelätä, pikkuinen,
juuri siellä hän pysyy,
minne hänet piirsit;

ei häiritse rakasta, harmaata rauhaa

josta kynsien alla sykkivät
pienet puolikuut
täyttyvät
kootessasi.

Sinä kaltoin kohdeltu suppusuu,
omaan kehtoosi uinahdat
nyt ja aina,

kukaan ei koputa
ja koputa
ja koputa
ja koputa
ja koputa

ja odota että heräät.

Siellä nukut, silkkiuikku,
onnen ryppy poskipäilläsi,
unessa kukaan ei koskaan voisi

ja voi miten kevyt
on keinusi kierre.