Patteri pitää ääntä

Patteri pitää ääntä, kumpi murtuu ensin
ulappa vai aalto riippumatot riisutaan
huomenna laitetaan talviteloille kaikki
kaikki puutarhatuolien siivekkeet, eivätpä
karkaa muuttolintujen matkaan eivät
karkaa, vaan nukahtavat prinsessoiksi
varastovuorelle sinne ei kiipeä talvella
kukaan.


Runoa, sitähän se ennen heitä ja heidän jälkeensä tuskin 
se tulee muuttumaan tuskin mikään muukaan, ihminen 
pinttyy tapoihinsa kuin pysyvä lika, asettuu mukavasti 
rasvaisiksi sormenjäljiksi valon kiillottaa, kun sopivasta
kulmasta katsoo.


Olen jo melko etäällä syntymästäni kotiinpaluun
hetken sarastus nousee aamuisin kysymään,
joko kylpyvesi on lämmin, onko se lämmin - 
onko napanuoran silmu kasvanut pavunvarreksi, jota 
pitkin sielu voisi kiivetä
jonnekin kaiken tämän roskan ulottumattomiin
alkaakseen uuden kiertokulun, kenties lohjetakseen
kiveksi kenties tai sitten ei, kenties se vain liukenisi
johonkin tuntemattomaan aineeseen.





Vesi
sammuttaa
palon.

                   Pilkut ja pisteet.


Himmenevät kekäleet.
Silmäluomet, nuo kaiken vahdit, sulkevat unet häkkivarastoon.