Ei osaa rimpsenssa
kirjoittaa muusta,
kuin elämästään.
Haaveistaan ja
todellisuudestaan.
Siitä kai johtuu
ainainen jauhanta,
samoista asioista.
Kun ei osaa
satuilla enkeleistä tai
runoilla ruususista,
niin tätähän tämä on;
minua.
Selite:
Toisinaan ihmettelen kovastikin, miten moni jaksaa aina uudelleen ja uudelleen lukea uusia runojani. Vaikka itsestä tuntuu, että ovat Niin samanlaisia ja yhtä tyhjiä kaikki.. Tavallisia ja aina alakuloisia..<br />
<br />
Kiitos. Vilpittömästi. Olette elämäni valo.<br />
<br />
rimpsenssa<br />
<br />
p.s.Runo pohjautuu keskusteluun Kampin kanssa, kiitos!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihmisen kirjoittamia runoja, siksi pidänkin runoistasi.
Runoilija sijoittaessaan itsensä tai runoillessaan itsestään tuo sielunsa esille - riisuu rooliasunsa jota käyttää elämän näyttämöllä ja astuu alastomana estradille puhtaana itsenään.
Näin minäkin teen runoillessani, vaikka vanhemmasta tuotannosta voikin löytää keijuja, peikkoja ja menninkäisiä :)
Mutta hei..mitä se haittaa?? On ihanaa lukea runoja, joissa todellisuuden tuntua. Älä vaan yritä muuttua...runot on silloin parhaita kun ne on sydämellä aitoja...
Se on silläviisii likka, että elämästä tässä kaikki...
omasta ja naapurin perkeleen... mutta omin silmin kaikki nähtynä ja omin tuntein koettuna. Ja se on mukava lukea niitä muittenkin (sinun) värejä ja näkyjä, kuin vaan omiin tuntemuksiin verrata, miten muut kokee!
Älähän huolestu turhaan. Mitä enemmän runosi ovat näköisiäsi, sitä parempi.
Kukaan meistä ei kirjoita muutoin kuin omasta nkökulmastaan. Siinä kiinnostuksen juju ja halu vierailla toisten sivuilla.
Iloista jatkoa.
Sivut