kehoni muistaa kaiken
minä en
se muistaa ikiroudan
palelevan ihon kaipauksen
miten se tunsi sateen ja tuulen
vaelsi läpi jäisten pakkasten
se muistaa onnenkyyneleet
sykkeen vieraan sydämen
sävyt kauneimmat katkeruuden
pieninä välähdyksinä rakkauden
jätä minut rauhaan,
aika-avaruus!
elämän ja kuoleman
erillisyyteni ulottovuus
jätä minut rauhaan,
absoluuttinen totuus!
ajatusteni reunalla
harhaanjohtava tarkoituksettomuus
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tuo runon lopussa oleva asenne on erittäin viisas
hienoa kerrontaa
pidin todella paljon