Kylmin käsin
kuin jäisen metallin
kosketus
Synkin mielin
läpi harmaan
tunkkaisen huoneen
Arvoitus tosin
minne matkalla,
minusta sinuun
vai
vain
matkalla.
Selite:
ahdistaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kylmin käsin
kuin jäisen metallin
kosketus
Synkin mielin
läpi harmaan
tunkkaisen huoneen
Arvoitus tosin
minne matkalla,
minusta sinuun
vai
vain
matkalla.
Kommentit
Hyvin synkkää,mut kaunista.
Tulee kylmä. Minne matkalla?
Voisko " arvoitus tosin" jättää pois? Kiteytyisi..
Runossasi on voimaa
myöskohtalon kielikuvia.
Todella hyvä.
Uskon itse jollain tavalla kohtaloon ja tämä runo kuvastaa sitä, miten monimutkaista on välillä mennä kohtalon ohjaamana.
Jostain syystä tuli mieleen hetki, jolloin huomaa itselleen läheisen ihmisen muuttuneen kaukaiseksi, vieraaksi.
Sivut