Todellisuuden vastapaino ja hiljaisuuden katkaisuhoito.
Minussa on lukittu huone. Nimi kirjoitettuna oven pintaan. Avain, jonka heitin menemään, mutta joka aamu herään se kädessäni. Sidottuna ja polttavana. Valoa piirtyy kynnyksen takaa. Houkuttelee luokseen. Paina korva ovea vasten. Katso varjoa avaimenreiästä. Kuule kuinka se kuiskaa kaikkien lasten äänellä. Kuin siipiä yössä, jonka joku leikkasi päivän keskelle. Vain yksi tietää. Painan sormeni iholle, mutta se on mykkä.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Lumeton | Älä mene sinne | 2.11.2008 | 1 | Runo |
| Lumeton | Nostin sinulle käteni yössä | 16.10.2008 | 0 | Runo |
| Lumeton | Anna kaiken tulla takaisin | 7.10.2008 | 0 | Runo |
| Lumeton | 150605 | 5.10.2008 | 0 | Runo |
| Lumeton | Sokeus | 3.10.2008 | 0 | Runo |
| Lumeton | Vanha tuttu | 3.10.2008 | 0 | Runo |
| Lumeton | Kuinka näkevä muistaa, kuinka kuuleva unohtaa | 30.9.2008 | 0 | Runo |
| Lumeton | Kohtaus torilla | 20.9.2008 | 0 | Runo |
| Lumeton | Alpha-Beta-Gamma | 20.9.2008 | 2 | Runo |
| Lumeton | Älä pidä yllä tulta ilman liettä | 20.9.2008 | 0 | Runo |
Kommentit
Kaunis runo, niin jokaisella on mielessä asioita jotka tahtoisi unohtaa, siellä ne kuitenkin aina lymyää.