Miuder

Tämä on jäähyväis-kirje.
Ja minä itken sen päälle.

Voi rakas O. Sinä tiesit mikä tämä kirje on jo ennen kuin avasit sen. Näit sen heti vapisevasta käsialastani. Sinä tunnet minut liian hyvin. Ja se jos mikä saa minut tuntemaan oloni vielä huonommaksi. Minä muistan sen ajan kun pystyin näkemään sinun salaisimmatkin ajatuksesi silmistäsi. Mutta nyt sinun silmäsi ovat minulta suljetut. Sinä hymyilet minulle niin kuin ennenkin, mutta olet työntänyt minut ulos. Minä tunnen sen ja kuulen sen sinun äänestäsi. Toivot että voisit sanoa sen ääneen, muttet uskalla.
Kaipaankaan sinua jo nyt, mutta minun on oltava armelias niin itselleni kuin sinullekin. Minun on astuttava sivuun. Minä olen roikkunut väkisin mukana elättäen pientä toivetta että palaisit luokseni. Että muistaisit sen mitä meillä joskus oli. Mutta nyt on aika myöntää että en rakasta sinua vaan muistoa sinusta. Tämä kirje sulkekoon oven jota olen väkisin pitänyt välillämme auki. Minä suljen oven, hyväksyn vihdoin sinun tahtosi, ja kävelen pois. Jos minä en olisi ollut näin itsekäs, olisin lopettanut tämän yhdenmiehen sodan jo aikaa sitten. Mutta minusta tuntui kuin sydämeni olisi revitty ulosrinnastani kun ajattelin luopuvani sinusta.
Näen silmistäsi, että kärsit. Olet vankina siinä kuvitelmassasi etkä pääse ulos. Mutta en osaa tehdä mitään oikein kanssasi. En osaa sanoa mitään mikä helpottaisi oloasi. Joten puhun kaikkea tyhjänpäiväistä ja toivon että ymmärrät sen että näen tuskasi. Rakastin sinua aina liikaa ja toivoin myös aina liikaa että minä olisin voinut olla se joka pelastaa sinut. Pelastaja hallavan valkean ratsun selässä joka karkottaa painajaisen. Mutta taisin sittenkin olla tässä sadussa se lohikäärme joka aiheutti tuskasi.
Se mitä meillä oli, oli kauneinta mitä olen koskaan kokenut. Kukaan toinen ei voi antaa minulle mitään vastaavaa. Tiedän että en tule enää koskaan, kenenkään kanssa kokemaan mitään tällaista. En ole koskaan päässyt yhtä lähelle nirvanaa kuin sinun kanssasi.
Toivon että tulet jälleen onnelliseksi. Toivon vilpittömästi että löydät onnellisuuden jonkun miehen käsivarsilta. Toivoin, että olisit voinut olla onnellinen kanssani, mutta minä en voi muuttua mieheksi. Tiedän että sinä rakastit minua yhtä paljon kuin minä rakastin sinua. Minun ei olisi pitänyt päästää sinua silmistäni. Ehkä silloin olisin voinut kelvata sinun pelastajaksesi. Mutta minä tein virheen. Minä jätin sinut selviytymään yksin kaikista niistä kauhuista. On suorastaan oikein että työnsit minut pois. En minä ansaitse sinun rakkauttasi. En ainakaan tässä elämässä.

Kun luet tätä kirjettä, olen jo poistanut sinun numerosi osoite kirjastani. Olen polttanut kaikki sinun kirjeesi, ja valokuvasi. En voi tehdä tehtyä tekemättömäksi. mutta meidän ei tarvitse muistella valojamme. Voimme alkaa alusta, ja olla kuin emme olisi koskaan tavanneetkaan. Hymyillään kun tavataan ja jatketaan matkaamme.

Ikuisesti sinulle uskollinen A.