Nicole November

Runoilija Nicole November

nainen
Julkaistu:
1
Liittynyt: 11.3.2015

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

KAIPAUS

Mulla on aina ikävä sua
Koko ajan, joka sekunti
Jokainen hengenveto tuo mukanaan kaipauksen
Tahdon lakata hengittämästä
Jotta ei enää sattuisi

Luulin että olisi helpompaa
Jos päästäisin irti
Ja niin revin itseni irti sinusta
Mutta ei se mennytkään niin
Mulla on sua ikävä jokainen hetki

Sinä leikit kuollutta kerrostalossa
Puolen kilometrin päässä leikit kuollutta
Minä olen kuollut sinulle
Sinä jäit ihoni alle asumaan
Ja pelkään ettet koskaan muuta pois

Olin kai hullu kun revin itseni irti
Jos olisin tiennyt kuinka paljon sattuu
Elää ilman sinua
Olisin jäänyt
Kestänyt kaiken

Minä rakastin meitä
Näin meidät käsi kädessä huomennakin
Sinä näit meidät tässä hetkessä
Ja tulevaisuus oli helposti särkyvää
Kunpa saisin vielä yhden tunnin olla sylissäsi

Sinä et ehkä ymmärrä
Kuinka paljon sinua kaipaan
Ainut mistä haaveilen
On että soitat ovikelloani
Mutta enää et vastaa viestiini

Meidän viimeinen käyttöpäivä meni jo
Sinä olet kai toisen luona
Mitä sinä ajattelet?
Minä kysyn sinulta
Enää et kuule, et vastaa.

Minä löydän sellaisen joka vastaa
Joka tahtoo minut kokonaan
Minä löydän aidon rakkauden
Joka ottaa minut syliin kun sataa
Jonain päivänä ajattelen sinua ja nauran.

Selite: 
Rakkaus on ihanaa ja sokeaa. Toisesta irtipäästäminen sattuu, sattuu, sattuu. Mutta rakkaudesta, siitä ei koskaan saa päästää irti. Omasta rakkaudesta maailmaan, uskosta siihen että Sinua Tullaan Rakastamaan. Paljon.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
17.11.1991
Runojen lukumäärä: 
1