Annat hänen särkyä

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
mies
Julkaistu:
324
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 5.5.2024 8:47

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
14.12.1955

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Annat
hänen särkyä
liian rikki
isä
niin ettei
hän toivu
enää ihmiseksi
eikä tiedä
sitä
miten jatkaa
olemista
pimeissä päivissä

©Jukka-Pekka Huttunen
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavasti ja syvän inhimillisesti ihmiselon tummemmasta puolesta.

Haikea, herkkä runo.
 
Avunpyyntö suruinen
​sydänitku silmissä
Jotenkin lempeäkin ... etsien nöyryyden kautta....
tiedämmehän ettei ihminen ole täydellinen, jälkeen syntiinlankeemuksen.
syvällinen on runosi...
Kiitos ja!
Herkästi syvältä koskettaa tämä runosi.
Meidän täytyy pitää huolta toisistamme. Kenenkään ei pidä antaa mennä täysin rikki.
Kipeän hieno, etenkin loppu, vaan mitenkäs voit paljain käsin mitään läheisen särkymiselle? Vaikka tahtoisitkin.
Ahdistusta ja masennusta luen, koskettaa
Jotenkin jo runon alku kosketti; hieno.
Hienosti soljuu runosi sävel, vaikkakin särähtäen pimeissä nuoteissa.
Kuinka me annamme isän lailla ihmisen särkyä. Voi meitä ihmistä meissä. Kun näin tapahtuu. Se on niin satuttavaa. Jos vielä joutuu yksinään kantaa särkynyttä kuormaa. Timantin kirkas runosi
Niinpä. "Oi jumalani, miksi niin levottoman teit, miksi laitoit yksin myrskyyn kulkemaan? Annoit kynän, annoit käden, annoit tyhjän paperin, joka sokealta pyytää sanojaan." On se. Hieno runo. Huh, kiitti.
Kysymyksiä,
syvää pohtimista, miksi, oi miksi.
Särkyneenä siirtyy päivästä päivään,
odottaen
toivoen aikaa Parempaa.

Valo voittaa - siihen pitää Uskoa.
Herkän kaunis runosi

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut