Siinä järven rannalla

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
mies
Julkaistu:
352
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 30.7.2026 7:49

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Se mitä
hän tunsi
siinä
järven rannalla
vähän ennen
sadetta
silloin illalla
oudon
ohuessa valossa
joka tummien
pilvien railosta
häneen kohdistui
se sai
hänet liikuttumaan
niin kuin
ei koskaan
aikaisemmin
olisi liikuttunut
noin syvästi
mutta
tuo illan
oudon
ohuessa valossa
joka tummien
pilvien railosta
häneen kohdistui
siinä
järven rannalla
se syvä
liikutuksen tunne
oli aamulla
poissa
eikä hän
ollut
koskaan ennen
tuntenut itseään
niin tyhjäksi
kuin tuona
aamuna
ja niin
hän
alkoi miettimään
mitä
siinä
järven rannalla ja
sillä polulla
kymijoenjoen rannalla
tapahtui
ei hän
ymmärrä
 
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tuttua tyyliäsi,
sydämen syvyydestä kirjoitettu
Ihmisen osa,
niin, se on nähdä mutta ei aina ymmärtää.
Joskus ajattelee,
kunpa olisi järki-ihminen, hän joka ei näe näkymätöntä,
elämä olisi helpompaa.
Mutta ei niin antoisaa, eikä kaunista!
Ei niin syvällistä, eikä värikylläistä, yms.
Näihin kuviin on helppo sukeltaa. Avaat oven mielenmaisemaan ja sitä katselemaan jää.
upealla tavalla hämmentävää, mieltä kiehtovaa runokerrontaa
kuin etsisi hukattujen tunteiden syntysijaa, kuin aamun usvassa liikkuisi niin hiljaa
 
Tähän oli helppo samaistua, väliin oon aamulla niin tyhjä ja väsynyt, et ei ymmärrä nukkuneensa vaik on vetänyt hirsiä kuin tukki. Taattua ja omaleimaista sinua tämäkin, pidin.
Karita osasi hienosti kuvata myös minun tunteitani runoa lukiessa.
Koskettavaa tekstiä. Kun on yksin luonnon kanssa, niin silloin tuntee yhteyttä maailmankaikkeuteen ja omaan pienuuteensa. Ja sielu soi siitä, että saa olla elossa. Pidän erityisesti tuosta "oudon ohuessa valossa" ja "ei ollut tuntenut itseään niin tyhjäksi". Hyvää Juhannusta ja auringonpaistetta sinulle!
Ollaan kaikki ihan rauhassa vaan, ympäri suomen maan <3
Jättää pohtimaan, mitä oikein tapahtui. Koruttomaan, kolahtavaan tyyliin kerroit kiehtovan tarinan, joka jää mieleen. Kiitos tästä :)
Herkkä, hyvä runo.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot