Katse vaeltaa

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
♥
mies
Julkaistu:
351
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 28.3.2026 10:08

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Lähetä viesti
Estä käyttäjä
Tallenna suosikkeihin
Suosittele

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Katse vaeltaa
mielen
maiseman taistelu
tannerta
sydän puutuneena
sormet
verta vuotaen
siitä
kirjoitaa ja
lukiessaan toivoo
että silloin
tajuasi tarkoituksen
vaikka
ei ole
aavistustakaan armosta
silti yrittää
elää
tätä päivää
ei tiedä
kumpaa kiroaa
elämää vai
itseään
ei kai sillä
ole väliä
häviäjälle
kun ei ole
enää sitä
jokapäiväistä voimaa
että jaksaisi
mutta jotekin
sitä
roikuu hetkessä
kiinni
kun vanha
kulunut takki
naulakossa
jota ei
enää pue
päälle

©Jukka-Pekka Huttunen
oletus

Luotu 17.3.2016

Kategoria: 
Runo
 

Kommentit

17.3.2016 8:44 epeli
Ikä mokoma on pelkkiä numeroita, joita minullakin on jo melkoinen kas, eli 77 ajastáikaa.

Mukavaa kevätaamua sinulle ystäväni.
17.3.2016 9:03 aquarius
ei ole elämässä luusereita - on elämän etsijöitä jotka eivät ole rahanhimoisia, systeemiin sitoutuneita matkijoita (eivätkö he olekin niitä, luusereita?) ja heistä tämän maan henkinen sisältö syntyy.
17.3.2016 10:00 7c23816abc8e343981ddff4077a15251
Tässä on jotenkin kevään paljastaman kuloheinikon tunnelmaa.
17.3.2016 11:53 Testipoisto
Niinpä, vanheneminen alkaa tuntua jossain vaiheessa vaikka iässä ei olisikaan vielä vuosia hirviästi
17.3.2016 16:31 Star
Kaikki vielä varmasti kääntyy parhain päin, minä ainakin haluan kovasti uskoa näin. 
18.3.2016 8:29 Marle
Mielen vaellusta kivikkoisella tiellä. Rämeikköjäkin löytyy,
mutta sitkeästi suomalaisella sisulla eteenpäin.
On päiviä harmaita ja joku aamu aurinko naureskelee,
joten kannattaa vaeltaa.
Tuo loppukaneetti vanhasta takista hyvin osuva,
kiittelee Marle :)
18.3.2016 8:38 Mur
Sanasi ovat kuin pianon juoksutukset. Ne ovat musiikkia korville. Tällä kertaa molli musiikkia. 
18.3.2016 12:02 vihreä
Minusta on oivallinen tuo vertaus, roikkuu hetkessä kuin vanha kulunut takki naulakossa, jota ei enää pue päälle..hyvä ja surumielinen runo kokonaisuudessaan.
18.3.2016 12:14 Neito68

Haikea, herkkä runo.
 
19.3.2016 11:21 Albatrossi
Kyllä tästä löytää itsensä monin tavoin elämässä...
tuo takki naulassa on kuin lähimmäinen.
Hyvää kuvaa!
Kiitos!
25.3.2016 20:27 Kuurankukka
Koskettavaa, elämänmakuista kerrontaa.
17.1.2017 11:06 karita
sellaista elämää ja ihmistä ei olekaan
joka kaukaa viisaasti valitsisi, ajattelisi vain
merkitystä tulevalle, hetkessämme ajatus ja ymmärrys
sallivasti on peiliin vilkaistava, parhain tahdoin itselleen
anteeksi annettava - puhutteleva on suruisen totinen runosi
 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Jukka-Pekka Huttunen Kaatumatta 5.6.2015 6 Runo

Sivut

Näytetään tulokset 351 - 351 / 351