Nimetön

Ei ole ketään jolle puhua, EI!
Ei ketään jonka kanssa puhua tänä yönä.
Onko tämä tullut taivaitten työnä vai sattumalta?
Kaikki mitä löytyy taivaitten alta.
Yksin, ei kukaan huomaa.
Taivas pimennyt, niin minäkin.
Aurinko nousee huomenna, vaan ei minulle.
Korvani haluavat vastaukset mitkä tietää vasta kuoleman jälkeen, mutta vain kuolleet.
Unet ovat minun ei kenenkään muun.
Pisaroita putoaa päälleni, ehkä sittenkin enkelit itkevät puolestani...tai sitten se on verta, omaa vertani.
Silti tai juuri siksi henkeni ei enää virtaa.Siksikö käteni ei liiku,jalkani kanna.Lepään kalpeana kuunhopean valossa.Paholainen hymyilee huulet verestä mustina, hänkin rakastaa kaltaistaan.
Ovatko muistoni vain unta, pahaa unta.
Kohta olen tomua jota tuuli puhaltaa
Tuhkaa taisi olla elämänikin...