Silti jostain jaksoi aurinko

Runoilija Mystis



taivas riiputti pilviä
sinä iltapäivänä

mustia

sateesta raskaita

silti jostain jaksoi aurinko
pilvien raosta

palaa

- - -

golfkentän parkkipaikka oli muuttunut

yön aikana
tai viimeviikolla

oli kaadettu puita
karsittu pensaita

näkösuoja

- - -

auton erotti jo tieltä

ja meidät

vaikka meidät erotti aika
lopulta

- - -

sinä iltapäivänä
silti jostain jaksoi aurinko
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa kerrontaa, aurinko yleensä jaksaa usein paistaa <3
Voi sentään miten upea runohelmi <3
Minusta tämän runon helmeys on siinä, mikä jätetään sanomatta. Tyylikäs ja koskettava on tämä eri aikakerroksissa liikkuva kokonaisuus. Nautittavaa luettavaa!
Äärettömän kaunista kerrontaa haikeuden soidessa alttona
Elokuvamainen näky,
sanavalinnoista päätteineen tykkään, koska ne ei ole kaunisteltuja ja luovat näin rikkinäisen omallatapaa revityn tunnelman, mikä jo itsessään tekee runoon oman haikeuden.

sana leikki on tehokas, koska se ei ole hauska vaan kaihoisa,

kielikuvat palaavasta tai palavasta auringosta antaa kaksi kerrosta ajatukselle,

aika on armoton toisaalta armahtaa, silti aurinko jaksaa,

elämänkokemus tuoksuu runossa, mutta silti  se on kuin tuore elo sade.

 
Herkkä, kaunis runo, hieno.
Tuli kyllä erikoisia mielikuvia tästä upeasta runosta.
Kuin lähiympäristön että "parisuhteen" vuoropuhelua muuttuvine olosuhteineen. Harmaudessaan pilkahdus aurinkoa muistojen lehdillä.
Kiehtovaa pohdintaa, mietettä. Aurinko jaksaa <3
Ajatonta valovoimaa tässä.
Täysin samaa mieltä Petruksen kanssa!

Wau <3
Upea mukaansatempaavaa kuvailua. Kaunista, taidokasta, haikeaa. Tosi hieno. 
Tää oli hiton upee!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot