Tänään minä näin päiväunta jo tapahtuneesta:
Minun olisi pitänyt sanoa:
- Jos sinä et heti ota kieltäsi korvastani, minustakin tulee rohkeampi ja kosken sinuun.
En sanonut, etkä arvannut. Lopetit.
Voi, mistä kaikesta jäitkään paitsi.
Jatkoin samaa unta tulevaan:
Löysin itseni suutelemassa vaaleita, kylmiä kylkiäsi.
(Totisesti toivon, että minussa on hieman ennustajaa.)
Jatko-osan säästän siihen,
että tapaamme jälleen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi