Arjen kauneus

Kuinka kertoisin,
sanoiksi pukisin.
Kaiken sen kauneuden jonka olen nähnyt.

Sitä voi ei rahalla ostaa tai kullasta valaa.
Se ei ole timanttia,
maallista mammonaa.

Kuinka kertoisin,
sanoiksi pukisin.
Kaiken sen kauneuden jonka olen kuullut.

Sitä voi ei säveltäjät nuotittaa tai kirjailijat kirjoittaa.
Se ei ole sinfoniaa,
orkesterin soittamaa.

Se on kauneutta ihmisen,
hyvyyttä sydämen.
Rakkautta ja hyvää tahtoa,
armoa,
anteeksiantoa.

Se on vastasyntynyt viaton lapsi,
kaiken kokenut vanhus.
Se on ikuinen rakkaus ja yhteinen matka,
usko,
luottamus.

Se on helliä sanoja huulilta rakkaan,
riemunkiljahdus lapsen suusta.
Se on puheensorinaa ja naurua päivällisellä,
hyvänyön toivotus illan hämärässä.

Se on kauneutta iloa elämän,
ystävyyttä,
rakkautta joka päivän.