Profetia totuuden siementä syöttää
mies itsensä granaattiomenin vyöttää.
Punaisena sirppinä loistaa kuu
lemmensoturi matkalle valmistuu.
Koeteltavat neitsyet pian jo kohtaa
urho jota oikeamielisyys johtaa.
Kohta kuntoa tarvitaan, riittäähän hommia,
evääksi viritetään vitamiinipommia.
Sparraaja vilkuttaa saatiksi vielä:
"Olethan sitten reippaana siellä,
etkä säihkyvää sapelias huotrassa kanna
vaan kaikkesi aina ja alati anna!"
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahvaa tunnelmaa on runossasi.
Upea runo.
Jotenkin tuli mieleen Bengtssonin Orm Punainen. Siinä kuolematon teos!
Siinä mies taiteilee pehmeän ja kovan mielikuvilla.
tässä on tunnelmaa ja vahvaa fiilistä, urheilijana tiedän nämä voimainkoetukset hyvin
Runona loistava. Rakkauden eväät kuin äidin maailmalle lähtevän pojun vasuun varaamat, vitamiinit ja kannustukset.
Ja vihdoin koitti siunattu perjantai,
jazzista kai urho voimansa sai,
kun neitsyitäkin esiin taikoi,
mitähän oikein tehdä aikoi?
Sivut