Rakasta niinkuin osaat

Runoilija amelia

nainen
Julkaistu:
12
Liittynyt: 19.2.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

βίαιος αγάπη. Συγγνώμη, rakas.
 

Johanna ja Juhani tapasivat ensimmäisen kerran 12 – vuotiaana kaveripiirin pikkuvanhojen tupakankokeilu – piirissä, kumpikin omien sanojensa mukaan vain kavereiden painostuksesta. Seitsemän vuotta myöhemmin tammikuussa olivat he samalla Ruotsin risteilyllä ja sopivat tapaamisen seuraavalle viikonlopulle. Kesällä lempi leimahti ja seuraavan vuoden huhtikuulle laskettiin tyttövauvan syntymäpäivä. Kiireissään järjestivät he häät ja asunnon josta alkoi vuoden kestävä kotileikki. Onni kesti muutaman kuukauden, jonka loputtomasti rakkautta vanhempiensa sydämiin tuonut Nannaksi nimetty tyttövauva aiheutti.
Juhani alkoi kuitenkin tuntea itsensä nurkkaan ahdetuksi, vielä niin nuorena, ja haki lohtua muista naisista. Johanna taas tunsi itsensä hylätyksi ja yksinäiseksi ja lopulta ero tuli. Tytön huoltajuus määrättiin yhteistuumin yksin Johannalle, toki sai isä lastansa nähdä niin paljon kuin halusi. Se ei kuitenkaan ollut paljon, sillä Juhani tunsi itsensä eksyneeksi ja vältteli tyttöänsä, itselleen uskotellen että se oli lapselle parasta, hän kun ei ollut koskaan oppinut isäksi.
Samaan aikaan Johanna yritti parhaansa mukaan olla silmäterälleen samanaikaisesti äiti ja isä, sisko ja veli, onnistumatta kovin hyvin niistä yhdessäkään. Pettymys ja syyllisyys aiheuttivat loppuun palamista ja masennusta, mikä ilmeni järisyttävinä raivonpuuskina joista seurasi lisää syyllisyyttä, Johanna kun olisi halunnut rakkaalle lapselleen vain parasta.
Nanna kasvoi vaihtelevasti käyttäytyvän äitinsä kanssa isää kaivaten. Lähettihän Juhani toki joka joulu ja syntymäpäivä hienon lahjan, usein täysin toiveiden mukaisen, joista osan oli Nanna katkerana heittänyt suoraan paketissa roskiin, osan oli hän sijoittanut kunniapaikalle. Kun Nanna täytti 16 vuotta aloitti hän ensimmäisen suhteensa miehen kanssa. Se jäi kuitenkin lyhyeksi järkyttävän suuren miesten miellyttämisen tarpeen vuoksi, jonka nuorisoterapeutti kliseisesti analysoi johtuvan isäkompleksista. Nannaa se ärsytti, sillä hän ei halunnut minkään itsessään johtuvan Juhanista.
Nannan ollessa 18 – vuotias sai hän tietää Juhanin saavan uuden vauvan, uudessa kodissaan, uuden vaimonsa kanssa. Juhani oli jälleen täynnä rakkautta ja vannoi ettei tällä kertaa tekisi samoja virheitä kuin 18 vuotta aikaisemmin. Nanna puolestaan tunsi olevansa entistä mustasukkaisempi, mutta hänen tahdostaan riippumatta syntyi joulukuussa pikkuveli, jonka nimi sointui sopivasti uuden vaimon lasten nimiin.
Nanna päätyi lopulta suhteeseen ystävänsä alkoholisoituneen veljen kanssa, jonka oli päättänyt rakastaa terveeksi. Rasmus oli määrätietoinen ja herkkä mies jonka verbaalinen lahjattomuus oli korvattu roihuavalla temperamentilla. Hän sai aina tahtonsa läpi, mikä oli tehnyt hänestä valitettavan väkivaltaisen ja taitavan manipuloijan. Päätöksestään huolimatta Nanna ei koskaan rakastanut Rasmusta. Nannalle Rasmus oli keino pitää kiinni Rasmuksen siskosta, Pauliinasta, ystävänä, kunnes eräänä aamuna huomasi olevansa rakastunut tähän.
Rasmus otti eron raskaasti ja ratkaisi ongelman asettamalla luodin aivoihinsa. Viestiinsä Nannalle hän kirjoitti olevansa rakastunut ja tahtovansa olla joko Nannan kanssa taikka sitten lakata olemasta. Pauliina ei tietenkään koskaan antanut Nannalle anteeksi.
Kolme kuukautta Rasmuksen kuoleman jälkeen Nanna huomasi odottavansa lasta. Kun tyttö uuden vuoden tammikuussa syntyi, Nanna oli tehnyt päätöksen jonka uskoi miellyttävän kaikkia, koska ei kestänyt Pauliinan hylkäämistä. Ratkaisu oli yksinkertaisuudessaan kristallinkirkas.
Nanna antoi Johannalle uuden mahdollisuuden. Kahden kuukauden ikäisen tyttövauvan. Lahjaksi. Nanna otti Rasmuksen aseen ja asetti sen ohimolleen, siinähän oli ironiaakin. Ja niin Nanna sai Pauliinan itkemään vuokseen, ja Rasmus sai. Tahtonsa läpi.

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot